Tessan ensimmäinen elinvuosi oli kaikkea muuta kuin helppo; elämän alku oli Tessan ja veljensä Miltonin (Bezaidas After Eight) kohdalla dramaattinen, kun äiteensä ei oikein tiennyt kuinka suhtautua pentuihinsa ja lapsukaiset jouduttiinkin vieroittamaan emästään jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tällöin Tessa ja Milton pääsivät keinoemon (Sussin) hellään huomaan ja apuna toimivat pentujen molemmat mummut ja täti. Pelättiin jopa selviävätkö pikkuiset hengissä. Sitkeinä terriereinä molemmat kuitenkin ottivat elämästä niskalenkin ja lähtivät uusiin koteihinsa vallan sisukkaina ja pelottomina palleroina.
Ensimmäinen syksy meni Tessalla tutustuessa uusiin ympyröihin, ihmisiin ja mikä ihaninta koiriin Talvi oli ja meni koulutuksen ja luonteenlujuuden vahvistamisen parissa, ja Tessa näytti nauttivat talven lenkeistä, kunhan ei tullut vettä…
Niin saapui uusi vuosi ja ilotulitukset. Jos osaisin lukea koiran aivoituksia, voisin siltä illalta nähdä muutaman ärräpään ja manauksen kuka keksi nuo julmasti paukkuvat jutut. Tessa haukkui koko vuoden vaihtumisen eli tuollaiset 4 tuntia putkeen, jonka jälkeen koira vaipui uupuneena uneen. Nyt odotellaan jo kauhulla seuraavaa vuodenvaihdetta ja katsotaan kuinka se sujuu, suunnitelmissa siedätystä ennen kyseistä ajankohtaa.
Vuoden vaihtuessa tuli eteen myös tieto ensimmäisestä näyttelystä, jota varten mentiin harjoittelemaan näyttelykurssille. Siellä kaikki meni hienosti ja Tessan turkkikin saatiin niin hienoon kuosiin ennen sitä. Ja mitä tapahtuikaan näyttelyssä? Odotusaika noin 3 tuntia, kehässä vain kaksi koiraa ja Tessa ei kävellyt laisinkaan. Emännän hermostuneisuus tarttui luultavasti koiraankin niin kovasti, että kaikki toiminta lakkasi. Niin ja pöydällä tietenkin muristiin tuomarille hampaita katsoessa…oi niitä aikoja. Tämän jälkeen jatkettiin harjoitusta ja opeteltiin pöydällä tutkimista ynnä muuta, ja tulos olikin paljon parempi kun toukokuussa käytiin parissa mätsärissä ja kesällä kahdessa erikoisnäyttelyssä ja yhdessä kansainvälisessäkin!
Tessan ensimmäistä juoksua odotettiin kuin kuuta nousevaa, käytös kun koko ensimmäisen vuoden muistutti juoksujen oireita. Ensimmäistä juoksua saatiin kuitenkin odottaa kunnes Tessa oli 11 kk ja 1 vkon vanha. Housuja yritimme pitää aina kun Tessa oli yksin päivisin kotona, mutta yleensä housut olivat kaikkialla muualla kuin päällä kotiin palatessamme…Toisia juoksuja varten olemme ostaneet toisenlaiset housut, jotka toivottavasti pysyvät edes hetken päällä! Juoksua seurasi sitten valeraskaus 2 kuukautta juoksujen jälkeen, jolloin Tessa kelpuutti pennuikseen pallon ja vetorenkaan. Tämän jälkeen otimme lelut kokonaan pois ettei tulee liika vahtimisvimma päälle. Tessasta tuli myös hyvin flegmaattinen, joka vain nukkui aamusta iltaan ja illasta aamuun. Oli kamalaa nähdä ylivilkkaan adhd koiran vaipuvan sellaiseen apatiaan, jolle edes ruoka ei maistunut! Onneksi tämä meni ohi muutamassa päivässä, jonka jälkeen ollaan palauduttu normaaliksi. Itseasiassa, Tessa on jopa vilkkaampi ja leikkisämpi kuin aiemmin. Syli myös kelpaa istumapaikaksi useammin kuin ennen
Tessa on aina ollut reissukoira, eli ei ole ollut moksiskaan autossa istumisesta, joka on ihan hyvä kun ollaan reissattu sukuloimassa eri puolilla Suomea. Kesälläkin Tessa vietti anoppilassa 2 viikkoa, joista viikon yksinänsä kun emäntä ja isäntä lähtivät Lontooseen humputtamaan…hieman oli koira etäinen heti kun palasimme reissusta. Siitäkin päästiin yli ja tulimme siihen tulokseen, että Tessan uskaltaa kyllä jättää muiden huomaan, vaikka olisi muita koiria. Lapsiakin tuo karvakorva näkyy suorastaan rakastavan, sillä aina kun Tessa näkee lasten leikkivän, olisi se mielellään menossa mukaan leikkeihin
Tässä tämä alkutaival, josta olisi monta monentuista tarinaa kerrottavana, mutta kaikelle ei ole tilaa..