PÄIVÄKIRJA

Joulu ja Uusi vuosi
perjantai, 2.1.2009

Niin meni joulu ja uusi vuosi Tessalla reissatessa. Joulu vietettiin Kuopiossa ja kuinka ollakaan epäonneksemme Tessalla alkoi juoksut samana päivänä kun päästiin perille. Anopin koira Tomppa joutui ikävään tilanteeseen, kun pikku-pimu tuoksui hyvältä, mutta kun ei saanut mennä lähempään kontaktiin ilman housuja. Harvinaista kyllä Tessa ei pannut tällä kerralla pahakseen, vaikka joutuikin pöksyjä käyttämään. Tämä luultavasti koska ostimme vahingossa liian isot, jotka loppujen lopuksi olivat parhaat mahdolliset, koska mahdollistivat kuitenkin päällä ollessaan itsensä puhdistuksen. Jouluaattona pukin tullessa kylään Tessa toimi kuten jokainen pikkulapsi; veti pukkia parrasta! Lahjojakin Tessa sai, lelun ja luita. Kuopiosta hurautettiin sitten toiselle puolelle Suomea Kokkolaan, jossa menoa ja meininkiä riitti, kun Tessa pääsi leikkimään Emman (siskon cairn) kanssa ja pääsi vihdoin sinuiksi veljeni kiinanpalatsikoirien kanssa. Oli mukava katsella kun Tessa sai leikkiä kavereiden kanssa sekä Kuopiossa että Kokkolassa. Kokkolassa myös käytiin Sussin luona nypittävänä ja eläinlääkärillä joka antoi Tessalle 0-polvet tuloksen jee.

Suurin koettelmus sekä Tessalle, että emännälle ja isännälle oli uusi vuosi. Edellinen vuoden vaihtuminen on silkkaa kidutusta koiralle ja omistajille, ja nyt pelättiin samanlaista, mutta mitä vielä vuosi vaihtui uudeksi loistavissa merkeissä. Kävimme ulkona noin puoli kymmenen aikaan illalla, ja vaikka pommit paukkuivat lähelläkin, niin Tessa ei välittänyt. Puolen yön lähestyessä alkoi pieni paniikki iskeä, mutta Tessa ei kertaakaan edes haukahtanut, suuri kiitos kuuluu veljen koirille, Viiville ja Violetalle, joiden touhu kiinnosti Tessaa enemmän kuin mikään pauke ja räminä. Voi että kun oli mamma ylpeä! Koko joulureissu oli parasta aikaa, koska koko ajan saimme olla paikassa jossa oli lunta ja pakkasta ja siitäkös meidän tyttö tykkää

Ensilumi
sunnuntai, 23.11.2008

Niin se vain tuli talvi tänne meillekin Etelä-Suomeen. Lunta tuli tupaan oikein kahmalokaupalla. Koska Tessa inhoaa yli kaiken vesisadetta (ei siis astu ulos, mikäli haistaa että ulkona sataa hieman vettä), olin ihan varma, että piski ei suostu ulos, kun näkee mitä maassa on. Kuinka väärässä olinkaan…. En ole varmaan koskaan nähnyt Tessaa niin innokkaana ulkona. Se hyppeli pitkin kinoksia ja ojia nauttien tunteesta kun lumi upottaa melkein koko koiran. Sen jälkeen tasajalkahyppy pois hangesta ja itsensä puistelu. Tämän jälkeen uudestaan kasaan. Sama toistui koko lenkin ja meinasikin unohtua koko tarpeiden teko noilla lenkeillä, kun olisi ollut niin mukavaa vaan peuhata. En kyllä muistanut tätä intoa viime talvelta.

Kyläilyä
keskiviikko, 24.9.2008

Edellinen viikonloppu oli Tessalle kuin taivaassa oloa; Tessa pääsi anopin luo kylään ja sai koko pitkän viikonlopun leikkiä lajitovereidensa 3 vuotiaan keskikokoisen villakoiran ja reilu vuoden ikäisen cockerspanielin kanssa. Oli siinä matot rutussa aamusta iltaan. Oli myös mukava nähdä, kun Tessan ei tarvinnut olla yksin koko aikaa. Mutta oli siinä ihmettelemistä kun tultiin takaisin kotiin, kun ketään lajitoveria ei ollut mailla eikä halmeilla! Nyt ollaan taas onneksi päästy normaali rytmiin
Viime päivien mielenkiintoinen mietinnän aihe on myös ollut kasvattajan kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto, jossa jo pikkuhiljaa alamme miettimään Tessalle sulhoehdokaita, mahdollisesti jo ensi kesää varten… palaamme asiaan, kun jotain tapahtuu

Aamulenkillä
maanantai, 8.9.2008

Taas näimme aamulenkillä jotain hyvin eriskummallista; se oli iso, piti kovaa meteliä ja se nosti hiekkaa isolla kourallaan… Niin Tessa siis bongasi tänä aamuna “muuttolinnuista” suurimman; kaivinkoneen. Jos Tessa olisi ihmislapsi, se olisi luultavasti poika, koska Tessa tuntuu aina olevan kiinnostunut remontteeraamisesta ja nyt tuosta kaivinkoneesta. Mahtoi kaivinkoneen kuskilla olla hauskaa kun Tessa kurkkii verkkoaika läpi ja tuijottaa hyvin intensiivisesti kun koura siirtää hiekkaa paikasta toiseen. Kaikenlainen maanittelu ja houkuttelu kaikuivat kuuroille korville, koira näki vain sen ison hienon koneen….

Syyskuu
keskiviikko, 3.9.2008

Syyskuu on alkanut sateisena ja harmaana. Tessa joka on pienestä lähtien inhonnut vesisadetta, joutui tänä aamuna tiukan paikan eteen; aamulenkki piti tehdä ennen emännän ja isännän töihin lähtöä, ja vettä tuli melko reippaasti. Tessa punnitsi tilannetta hetken ja päätti lähteä ulos. Ensimmäisessä risteyksessä Tessa halusi kuitenkin pitää päänsä ja välttääkseen sadetta, koira suuntasi häntä heiluen kohti metsää. No ei muuta kuin emäntä perässä. Koska ollaan jo syyskuussa ja koska oli sateinen aamu, oli jo hieman hämärää. Noin puolessa välissä metsälenkkiä Tessa pysähtyi perinteen mukaan nappaamaan muutaman marjan aamupalan jälkiruoaksi (koira ihan oikeasti ottaa vain marjat suuhunsa, ei syö lehtiä!), mutta marjansyönti jäi pahasti kesken Tessa saadessa vainun. Tessa ei haukkunut, mutta veti kovasti ja yleensä “ala-asennossa” oleva häntä löysi suunnan kohti sateisia pilviä. Sitten yhtäkkinen pysähdys ja vahtiasento, vieläkään Tessa ei haukkunut. Katsoin rapinan suuntaan ja näin kaksi ylivuotista hirvenvasaa säntäämässä karkuun! Itselleni tuli kiire, jottei vasojaan puolustavaa emää vain näkyisi missään, mutta Tessaa olisi enemmän huvittanut lähteä seuraamaan uusia kavereita. Ne kun näyttivät niin niiltä isoilta “koirilta” joita usein näemme (nämä “koirat” ovat siis hevosia, mutta Tessa näyttää kohtelevan niitä kuin koiria pyytäessään niitä aina leikkimään). Jostain syystä seuraavan metsäreissun ajan Tessa oli hyvin arka, liekö taas emännän hermostuneisuus tarttunut? Nyt kuitenkin peloista on päästy eroon ja metsälenkit maistuvat.

Ensimmäinen vuosi
maanantai, 1.9.2008

Tessan ensimmäinen elinvuosi oli kaikkea muuta kuin helppo; elämän alku oli Tessan ja veljensä Miltonin (Bezaidas After Eight) kohdalla dramaattinen, kun äiteensä ei oikein tiennyt kuinka suhtautua pentuihinsa ja lapsukaiset jouduttiinkin vieroittamaan emästään jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tällöin Tessa ja Milton pääsivät keinoemon (Sussin) hellään huomaan ja apuna toimivat pentujen molemmat mummut ja täti. Pelättiin jopa selviävätkö pikkuiset hengissä. Sitkeinä terriereinä molemmat kuitenkin ottivat elämästä niskalenkin ja lähtivät uusiin koteihinsa vallan sisukkaina ja pelottomina palleroina.

Ensimmäinen syksy meni Tessalla tutustuessa uusiin ympyröihin, ihmisiin ja mikä ihaninta koiriin  Talvi oli ja meni koulutuksen ja luonteenlujuuden vahvistamisen parissa, ja Tessa näytti nauttivat talven lenkeistä, kunhan ei tullut vettä…

Niin saapui uusi vuosi ja ilotulitukset. Jos osaisin lukea koiran aivoituksia, voisin siltä illalta nähdä muutaman ärräpään ja manauksen kuka keksi nuo julmasti paukkuvat jutut. Tessa haukkui koko vuoden vaihtumisen eli tuollaiset 4 tuntia putkeen, jonka jälkeen koira vaipui uupuneena uneen. Nyt odotellaan jo kauhulla seuraavaa vuodenvaihdetta ja katsotaan kuinka se sujuu, suunnitelmissa siedätystä ennen kyseistä ajankohtaa.

Vuoden vaihtuessa tuli eteen myös tieto ensimmäisestä näyttelystä, jota varten mentiin harjoittelemaan näyttelykurssille. Siellä kaikki meni hienosti ja Tessan turkkikin saatiin niin hienoon kuosiin ennen sitä. Ja mitä tapahtuikaan näyttelyssä? Odotusaika noin 3 tuntia, kehässä vain kaksi koiraa ja Tessa ei kävellyt laisinkaan. Emännän hermostuneisuus tarttui luultavasti koiraankin niin kovasti, että kaikki toiminta lakkasi. Niin ja pöydällä tietenkin muristiin tuomarille hampaita katsoessa…oi niitä aikoja. Tämän jälkeen jatkettiin harjoitusta ja opeteltiin pöydällä tutkimista ynnä muuta, ja tulos olikin paljon parempi kun toukokuussa käytiin parissa mätsärissä ja kesällä kahdessa erikoisnäyttelyssä ja yhdessä kansainvälisessäkin!

Tessan ensimmäistä juoksua odotettiin kuin kuuta nousevaa, käytös kun koko ensimmäisen vuoden muistutti juoksujen oireita. Ensimmäistä juoksua saatiin kuitenkin odottaa kunnes Tessa oli 11 kk ja 1 vkon vanha. Housuja yritimme pitää aina kun Tessa oli yksin päivisin kotona, mutta yleensä housut olivat kaikkialla muualla kuin päällä kotiin palatessamme…Toisia juoksuja varten olemme ostaneet toisenlaiset housut, jotka toivottavasti pysyvät edes hetken päällä! Juoksua seurasi sitten valeraskaus 2 kuukautta juoksujen jälkeen, jolloin Tessa kelpuutti pennuikseen pallon ja vetorenkaan. Tämän jälkeen otimme lelut kokonaan pois ettei tulee liika vahtimisvimma päälle. Tessasta tuli myös hyvin flegmaattinen, joka vain nukkui aamusta iltaan ja illasta aamuun. Oli kamalaa nähdä ylivilkkaan adhd koiran vaipuvan sellaiseen apatiaan, jolle edes ruoka ei maistunut! Onneksi tämä meni ohi muutamassa päivässä, jonka jälkeen ollaan palauduttu normaaliksi. Itseasiassa, Tessa on jopa vilkkaampi ja leikkisämpi kuin aiemmin. Syli myös kelpaa istumapaikaksi useammin kuin ennen

Tessa on aina ollut reissukoira, eli ei ole ollut moksiskaan autossa istumisesta, joka on ihan hyvä kun ollaan reissattu sukuloimassa eri puolilla Suomea. Kesälläkin Tessa vietti anoppilassa 2 viikkoa, joista viikon yksinänsä kun emäntä ja isäntä lähtivät Lontooseen humputtamaan…hieman oli koira etäinen heti kun palasimme reissusta. Siitäkin päästiin yli ja tulimme siihen tulokseen, että Tessan uskaltaa kyllä jättää muiden huomaan, vaikka olisi muita koiria. Lapsiakin tuo karvakorva näkyy suorastaan rakastavan, sillä aina kun Tessa näkee lasten leikkivän, olisi se mielellään menossa mukaan leikkeihin

Tässä tämä alkutaival, josta olisi monta monentuista tarinaa kerrottavana, mutta kaikelle ei ole tilaa..