Uusi vuosi ja uudet kujeet. Olemme tänä talvena huomanneet Tessassa heränneen pienen metsästäjän, sillä vähän väliä olemme saaneet todistaa koiran syöksymistä kohti huomattuja hiiriä/myyriä ja pupuja. Ja niitä on tänä talvena riittänyt. On hieno huomata, että Tessalla on säilynyt tuo luontainen metsästysvietti, mutta tämän iltaisen näyn olisin halunnut jättää näkemättä. Kävimme pitkällä kävelylenkillä ja yhtäkkiä Tessa hyökkäsi jonnekin flexin päässä, hetken päästä tajusin sen olevan hiiren/myyrän (en ole varma kumpi) joten tein kuten varmaan jokainen olisi tehnyt; vedin muutamalla nopealla nykäisyllä koiran luokseni ja viimeisellä nykäisyllä saalis putosi Tessan suusta. Se oli iiiiiiiso karvainen jyrsijä, jota siis veikkaisin joko myyräksi tai hiireksi, ja sen toinen takajalka potki ilmaa otuksen ollessa selällään. Otin rohkeasti otusta hännästä ja viskasin vähän matkan päähän, koska lähistöllä ei ollut kiveä, jolla olisin voinut sen tuskat lopettaa. Kävelimme vähän matkan päähän ja palasimme tarkistamaan; ei enää elänyt tuo jyrsijä (hyvä niin, en tiedä mitä olisin siinä vaiheessa tehnyt). Jotenka summa summarum; piski tappoi jyrsijän! Tämä on hyvä tietää, jotta osaa pitää parempaa vahtia, kun käy lenkillä